Roope Petsiessä
Roope Hurtassa

Luonne
Yksi sana joka kuvastaa tätä koiraa melkein kokonaan on tarkkaavainen, melkein mikään ei jää huomaamatta oli se sitten kärpänen tai orava. Roope on aika vilkas koko ajan touhottava tapaus joka kyllä aina silloin tällöin osaa myös ottaa rennosti. Kauhean uteliaskin se on kaikki uusi mikä ilmestyy pihaan tai sisälle on aivan pakko saada haistella ja vähän maistellakkin, vaikka Roope onkin vilkas ja nopealiikkeinen niin se osaa olla lasten kanssa hienosti, lapset saavat velloa sitä niin paljon kuin haluavat eikä se sano mitään. 3,5 vuotias tyttärenikin voi huoletta talutella Roopea pihassa, koira seuraa kiltisti vieressä.Tuholaiseksikin voi tätä koiraa sanoa, pihasta ollaan niin monta kuoppaa ja tuhoutuneita kukkia löydetty niin monta ettei kahden käden sormet riitä ei sitten mitenkään, myöskin olohuoneen tapettia on tuhoitunut ja muutamia hyllyjäkin mutta mitäpä pienistä. Kouluttaa Roope on hieman hankala koska mitkään namit eivät ole niin hyviä että niiden takia kannattaisi vaivautua ja sen keskittymiskyky riittä vai max 2 minuuttiin. Lenkeillä metsässä voi tätä haukkua pitää huoletta vapaana koska tulee aina pää viidentenä jalkana luokse kutsuttaessa, hihnassa ollaan nyt opittu kävelemään hienosti ja ohitus tilanteetkin menevät rauhallisesti. Kaiken kaikkiaan hieno haukku.

Yhteinen taival
Olin etsinyt jo pitkän aikaa perheelleni koiraa joka olisi keskikokoinen ja mielellään lyhyt karvainen, vuoden etsinnän jälkeen olin jo hieman luovuttanut kun kerran yhdellä kauppa reissulla näin ilmoitustaululla ilmoituksen sekarotuisista pennuista, soitin illalla Roopen kasvattajalle ja sovittiin että huomenna voipi tulla katsomaan haukkua. Lähdimmme sitten seuraavana aamuna 200km matkalle kohti koiranpentuja, perille päästyämme ovelle vastaan tuli kaksi pientä lurppakorvaista harmaata pentua jotka olivat heti syömässä kengännauhojamme. Siinä juteltiin ja rapsuteltiin pentuja katsoen samalla kumpi niistä voisi mahdollisesti sopia meille. Näsitä kahdesta uros pennusta pienenpi ja rauhallisempi tapaus lähti sitten loppupeleissä meidän mukaan, auto matka meni hyvin Roope nukkui koko matkan minun kanssani takapenkillä, kotiin päästyämme Roope tutki koko talon juurtajaksaen, Yön Roope sai nukkua meidän makuuhuoneessa sängyn vieressä, ajattelin että ensimmäiset yöt saisi nukkua siellä mutta sitten siirtyisi olohuoneeseen myöhemmin, no se nukkuu vieläkin makuuhuoneessa :) Siitä se elämä sitten lähti eteenpäin, Roope oppi hirveän nopeasti sisäsiistiksi ja koulutuskin eteni aika nopeasti, monta pikku alamäkeä ollaan jo koettu yhdessä, isoimpana kun Poika sai 3cm haavan anturaansa joka oli todella syvä, tikattiin ja ulkona sai olla vain sen aikaa että asiat tuli hoidettua, side vaihtaa 2 päivän välein ja eniten Roppanaa vaivasi tekemisen puute kun ei saanut riehua mielensä mukaan mutta siitä selvittiin ja nyt on tähän asti kaikki mennyt loistavasti, avokki väsää Roopelle koirankoppia ja aitausta missä saisi kesällä viettää yönsä, talvella sitten tietenkin on sisällä yöt mutta kesällä sisällä on niin tukahduttavan kuuma.

Layout © MD's Desing Kuva © Jaana Jänkävaara Tekstit © Jaana Jänkävaara